torstai 5. lokakuuta 2017

Pyykkäystä ja pohdintaa

Tilannehan on nyt niin, että pitäis synttärilahja tehdä. 
Hieno idea (aika moneskin jo) - kompassiruusu. Siis silleen kolmiulotteisena ja kaksipuoleisena. 

 

Nojuu, on hieno idea, mutta on kohtuullisen haasteellinen väkrätä hopeasta. Testailtu on. On tehty kartongista mallikappale. On todettu ettei toimi. On tehty toinen. On todettu ettei toimi. On tehty kolmas ja todettu taas... On kysytty opelta ja saatu kuulla, että hankala on. On ksytty toiselta opelta ja saatu kuulla, että hankala on - pitää tehdä paloista ja sitten on vielä tosihankala. 

Tähänkö se tyssää?

 Aloitin kuitenkin yhden version paksusta hopealevystä - että jos siihen sitten vähän viilaisi muotoja. Sahanterät vaan räpsähteli ja kirosanat sinkoili siinä projektissa. Hyvä sahaus- ja viilausharjoitus, ellei muuta. Katsotaan, jatkanko työstämistä vai tuleeko tästä uudesta ideasta parempi.Nimittäin tapettuani kaikki luokan sahanterät, piti lopulta luovuttaa ja lähteä kotiin.

Ihan eksyksissä.


Sudennälkäisenä poikkesin kuitenkin paikalliseen pikaruokalaan ja ruokaa odotellessani hahmottelin kassakuittiin uuden idean.

  Tämä voisi toimia!



Tulin ottaneeksi asian puheeksi Rhino-tunnilla ja Harrihan lopulta näytti, kuinka komiulotteinen kompassiruusu tehtäisiin ja kuinka se saadaan hajotetuksi palasiin. 

Paras opettaja ikinä! 
 
Mutta - miten ihmeessä nuo 16 palaa saadaan juotettua kerralla oikeisiin kulmiin keskenään? Pitäisi tehdä vielä sellainen lisäpala, joka auttaa siinä asettelussa ja juottamisessa. Tai jokin tukirakenne tuon pyramidin alle juotosten ajaksi. Jokainen kulma voi muuten heilahtaa millin osia ja sehän sitte näkyy.
 En tajjuu.











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti